Hektistä Hektistä Hektistä

No jo on hektistä ja arvamatonta. Aika on vierähtäny taas aika ketterästi ja nyt on sattunu ja tapahtunu ainaki tietää eläneensä. Viikko sit tuntu et parissa päivässä tapahtuu enemmän mitä jossain vaiheessa sain aikaan muutamassa viikossa. Nyt en pysy päivissä perässä eikä ilmeisesti oo tarkotustaan. Oon huomannu miten intuitioon kannattaa luottaa ja  tarttuu hetkeen ajattelematta mitään !

Alitajunta tietää niin paljon enemmän kun mitä ihminen luulee tietävänsä. No ei siitä sen enempää voisin ikuisesti puhuu kaikista kyseenalaisista ilmiöistä ja uskomuksista, mut nyyt en mee siihen. Joo eli vappuaatto häämöttää ja aijon pitää sponttaanin linjan  se toimii parhaiten suunnitelmilla nyt on aina tapana mennä uusiks.. 

Ja se onkin joskus ihan äärimmäisen puhdistavaa.. Se paljonpuhuttu uusi alku. 

 Kaikki on  mahollista ja voi miettiä vaan et mitä nyt, mikä ois mulle parasta. Mut kaikki on silti samaa, kaikki on aina samaa, mut vaan erilaista. Pettymykset ja katkeroituminen ei vaan sovi mulle, siks oon huomannu et mun on ennemmin tehtävä kaikkeni muuttaakseni asiat jotka ei toimi, kun että tottuisn tottumiseen,

se ei vaan ole mua varten.

Oli mitä oli tää nainen kattoo mitä tapahtuu,

huomenna uus päivä uudet kuviot, 

eri ajatukset ja kaikkee

Taianomaset vaput kaikille ADIOS <3

Kevät- ja sen kyllä huomaa

Noniin ja meninki tasottunu ja fiilis kohonnu muutamassa päivässä aika radikaalisti. Mun huonot päivät on yleensä toosi hankalia mut myös toisimpäin. Sillonku paistaa ni todella paistaa, niinku tänään ! Aurinko tuo tullessaan ihan oman fiiliksen,  innostuneena kaikki on mahollista- vaikkei mitään oikeestaan tapahtuiskaan.Hyvällä fiilliksellä voin saada ihan älyttömästi irti vaan siitä et oon omissa ajatuksissani, suunnittelen lähitapahtumia, venyttelen ja hääräilen... Toisto toisto toisto ja toisto, yksinkertasta mutta toimii.

Oon muutenki huomannu et sillon ku pystyn oikeesti kuuntelemaan itteeni ja hyödyntämään senhetkiset fiilikset parhaiten asiat yleensä tapahtuu ku itestään. Jos kaikki päivät olis tälläsiä mun elämä olis vähintäänin seesteitä tasasen harmonista, yksinkertasen onnellista...

MUTTA, oon huomannu sellasen seikan, että vaikka kaikki menis kuinka nappiin, kuinka putkeen, kuinka onnekkasti tahansa, vaikka saisin organisoituu , kontrolloituu ja järkeiltyy kuinka menestykkäästi tahansa mun elämän kaikilla osa-alueillaan tasasin väliajoin joku koettelemus tulee ja pilaa mun loistavat suunnitelmat ja pudottaa mun maanpinnalle

.. Jos en satu oleilemaan pilvilinnoissa, vaan ihan maankamaralla tyytyväisenä tavalliseen, mua luultavasti ammutaan jalkaan. Ihan oikeesti. Maailmankaikkeus kostaa aina ku on kerenny totuttautua johonki - sä selvisit tästä, no mitäpä sanoisit jos laitetaan kaikki uusiks, vaikeutetaan tasoa ? Niin se jotakuinki on menny.

Nykyään mun on tosi vaikee olla täydellisen onnellinen mistään ton takia- koska yleensä just sillon ku nuolasee ennenku tipahtaa asiat romahtaa

Loppupeleissä aika raskasta pitää kokoajan mielessä et täystuho saatta oottaa aina kulmantakana eikä sentakii koskaan oikeesti kunnolla hengähdä ja ajattele et just NYT kaikki on niinku pitääki. Senkunniaks tänään en tänään välitä onnellisuusverosta vaan uskon täysillä et ne asiat mitä oon nyt suunnitellukki tulee toteutumaan ja mun tänhetkinen olotila vaan vahvistuu entisestään..

JOS näin ei  sitte syystä tai toisesta käy ni se on sitte ihan saatanan perseestä ja mun suusta ihan varmasti kuulee miten taas JUST ku kaikki on menny putkeen saan taas kattoo ku jotain käsittämätöntä ja odottamatonta tapahtuu !

Et sellasia ajatuksia...

Toiv


ottavasti tää aurinko nyt jatkuu<3

Ps. Oli pakko lisätä tähän postauksee pari mun kaverin ottamaa kuvaa, salaa :P 

Whiteout 2012 WhooP

Oli kyllä oikeesti hauskaa olla pitkästä oikeen 'lähteä juhlimaan' ihan väen vänällä olin viimevuonna metskaamassa lippuja yms riehumista viimetinkaa kun en pääsy. Olin siitä katkera pitkään. Nykyään juhliminen niinkään ollu se juttu.

mummoiluon paljonhelpo,paa, oon eläny mummoiluvaihetta vähän pidempään ja se on sopinu mulle ihan hyvin. Joo muttamutta nyt oli niin onnistunu keissi et juusthyvä. Saavuttiin sopivaan aikaan ilman jonottamista ja meno oli käynnissä harvinaisen putkeen, kepeesti ilman sähläyksii tai sudenkuoppii. Spessu keissi.

Mut nyt enn jaksa kirjoottaa mït muuta

Pääsiäiseltä

Pääsiäisenä oltiin siis kuvailemassa ja tässä muutama foto. 

Eikai senkummenpia tälläkertaa.

<3

Saatiihamme tääkipäivä rullaamaan

Totes pari nipaa metrossa ku skoolas Lidl bissee tietenki tarjottimelta. Seuraavalla pysäkillä järjestyksenvalvoja tuli tietenki kärkkyy apajille ja nää tyypit laitto bisset kiltisti taskuun. No eipä sekää riittäny järkkäreille vaa piti viel jäädä kyselee mistä se tarjotin on. ''Oottekste vieny Subway tarjottimen ? ''

Kuulemma oli löytäny espalta lumihangesta. Homma ei ollu vielä silläkää selvä, vaa järjestyksenvalvoja jäi kyselee millä pysäkillä tää ryhmä ajatteli jäädä pois--

Ite kuuntelin meininkii huuli pyöreenä ootin oikee, et koht metro raikaa (ite oisin varmasti ruvennu raakkumaan), mut nää vastaailee tosi asiallisesti -ihan aiheestahan ne sano- kommentti vielä ennenku lähti matkoihinsa. Hyvä asenne jäi itteeki hymyilyttää. Jäätiin sitte kalasatamassa,  kävästiin vaa pikasesti hakee jotain tarvikkeita--

 Käveltiin sieltä sörkkään, haahuiltiin ympäriinsä ja juteltiin kaikenlaista, ei oltu vähääaikaa nähty. Vanhan kaverin näkeminen on aina kivaa! Hyviä tyyppejä on nykyää liian harvassa... Norbu lähti sitte kotio ja mäki olinjo puolmatkassa mut sit aattelin et käväsen viel lempipparipaikassa, hyljätyillä junanraiteilla, hyvä paikka ! Ihmeellisii tavaroita, spreijauksia ja pitkä pimee hylätty junatunneli.

Oon joskus koittanu kävellä sen läpi  Meil ei ollu mitään taskulamppuu tai muuta ja siel keskemmäl on tosi pimeetä. No kävellään siellä ja jo itessään se paikka on aika karmiva koska sielt kuuluu sellanen veden tiputtelu kokoajan ja seinät kaikuu. Kaikista pahinta oli sillon ku salamanfläsäri heijasti parikertaa niin et näin aika dramaattisen selvästi et siel keskemmäl ois ollu ruumis (tai myös mahollisesti juoppo vetämässä sikeitään)

En jääny sen enmpää ottamaan asiasta selvää vaan otin jalat alleni. Oon jääny miettii et oliks siel ketään ja aatellu voittaa pelkoni asiaa kohtaan ja ylittää ton tunnelin, en uskaltanu nykään kovin pitälle

Ihan sairasta.

MOIKKA !

PääsiäisHulabaloo

 

Noniin nyt on sitte pääsiäinen melkeen paketissa. Lähipäivinä perusfiilis on ollu siis kohtuu korkeella, nyt ei ollu pääsiäisen varalle mitään suunnitelmia tai odotuksii kipeyden ja muun saamattomuuden johdosta, parempi niin;

Noo sitä tuli sit lopulta hössötettyy yhtä sun toista, eniten oon ylpee ehkä mokkapaloista, joita pääsin tekemään, viime perjantaista asti palava halu päästä leipoo. Pohja palo ja  maukas lopputulos jokatpauksessa. Seuraavana päivänä pit siti vaan käydä morjenstaa tuttavaa keskustassa mut siitä ajauduin muutamaan kauniiseen paikkaan ottamaan valokuvia. Ylivoimasin paikka oli ehdottomasti kerrostalon katolla mistä näky pitkälle kaupungin valot ja kattomeri. 

Tän jälkeen sit oikeen repäsin ja menin fiiliksissäni venyttemään ja ku huomasin etten tauon jälkeen venykkään enää niin paljoa niin aattelin kokeilla miten ne lihakset joustaa vähän ronskimmalla kädellä, no kyllähän ne jousti ja  kropassa myös senmukanen olo.

Nukkuminen oli aika hätästä ja toivotonta,  koitin sit edes lukee ja rentoutuu, 

siinä vierähti koko ooppus alusta loppuun ja alkoki jo pienet epätoivon sävelet:

Väsymys- unettomuus ja voimakonkurssi.  

Tälläsissä oloissa rupee aina kaipaa jotenki pienä höösäämistä joten mitäpä muutakaan ku perheen luo kyläilemään, eikä siin menny parii tuntii seinii tuijotellessa, pientä murkinaa ja ihmeitätekevä kylpy ja olo lähes peruslukemilla

<3 Hyviä pääsiäisenloppujaisia <3

LoveBy. M