First days here

LÄHTÖ

Se on huomenna ja mä en pysty tietenkään ajattelemaan oikeen mitään muuta. 

APUA- IHANAA. Jännitän odotukset on jonkunverran korkeella haluun ton matkan saavan ees jonkunlaista muutosta aikaseks omaan ajatusmaailmaan ja näkemyksiin asioissa. Haluun myös kokee paljon unohtumattomia asioita.

Ihmettelen vieläki että päätin lähtee.. Muutama kk sitte reissuunlähtö ajatuksena oli jyrkkä ei, tässävaiheessa en osais enää ajatella etten lähtis.

Eli ensin lennän Bangokkiin, ja siellä jonkunaikaa, luultavasti senjälkeen joohonkin pienemmälle saarelle, Koh Taolle tai vastaavaan. Jännittävää nähä miten tuun sopeutuu kun jätän ne olosuhteet mihin oon tottunu. Melken varmaks sanon että vaikutus tulee olemaan -positiivinen- ehdottomasti! Jutut täällä on nähty ja eletty vähintäänkin tarvin uusia virikkeitä, uuden ilmapiirin.

Ja tietenkin, haluun kasvaa, aika siihen on korkea.

-Heissulireissuli-

Mimbula

Wooppaa

Sinne lähti stressit ja muut ku lähin virkistäytymää..

Oli hauskaa pitkästä aikaa osas eritavalla nauttikki. Seuraavaks pitää sitte

miettii ihan muitajuttuja, eli nyt (huomenna) on sellasen valinnan paikka joka määrää mun

seuraavat 2kk. Pitää miettii tarkkaan. Valinnat on yks pahimmista asioista mitä tiedän..
Jonkun asian tekeminen tai tekemättäjättäminen, sen toisen vaihtoehdon seuraamuksia ei voi olla miettimättä. Helposti kysyn muilta vielä vahmistusmielipiteitä mut tässäasiassa se taitaa olla kaikist huonoiin vaihtoehto. Että nannannaa ja pää puhki miettimään.

Se on sitä.

Bubble

Ihana kuplamaailma, se toinen ulottuvuus..
Olotila joka tuottaa joillekkin ahistusta ja kammoksuntaa
Siis oleminen ! Pelkkä olemassa oleminen ilman ajatuksen jyvää ihan vaan keskittyen siihen että ON - olemassa.


Oon alkanu niin rakastamaan sitä.

Last Times- And Times After Last Times

Jeah.. LifeTimes- those crazy times. Ei sitä tajuu miten nopeesti aika kuluu ja miten ainutlaatusii jotku jutut on. Kaikki on jatkuvassa muutoksessa joskus ite pysyy just ja just kaiken perässä ja joskus sitä aikaa tuntuu olevan liikaa miettimisille niin et sitä miettii päänsä kipeeks eikä enää muista mistä kaikki lähti. Mulla on ollu pitkään tosi suuri tarvi löytää ns. punasta lankaa tai pysyvyyttä tälle kaaokselle...

Ennen mä tietyllälailla kai nautin siitä miten mikään asia ei kontrollissa tai varmaa. Niitä asioit on ruvennu haluu ja arvostamaan- sillon ku ne eniten puuttu. Oon varmaa halunnu nii paljon etten oo oikeen osannu lyödä mitää asioita lukkoon, ettei joutuis luopuu jostain muusta jutusta. Suomeks oon halunnu haalii kaikkee niin paljon ettei oikee mitää oo jääny käteen.

Oli miten oli sanotaan nyt vaikka vuoden sisään on ollu varmaan ainutlaatusimmat ja rankimmat jutut ja pakostaki jossain vaihessa menettää todellisuuden ja kohtuuden tajun jos missään ei oo sitä perus mittaria. Aina joko ihan helvetisti tai liian vähän. Jossain vaiheessa- varmaan pidemmän aikaa oon ollu tosi turhautunu osaamatta muuttaa mitään. Koska se ei oo helppoa. 

Ihan sama miten klisee mut elämää pitäis osata arvostaa ihan itessään. Mä oon huomannu sen miten oon kieltäny itteeni olemasta onnellinen koska multa muka muka puuttuu niinpaljon kaikkea, en oo  suostunu näkee sitä kaikkee mitä oon jo saanu. Tärkeimpii juttuja mitä voin tehä itelleni on oikeesti tunnustaa itelleni asioita mitä en haluis ja koittaa muuttaa niitä. Se auttaa.

Happy Halloween

Tänävuonna en sit päätyny juhlimaan halloweenia vaikka pitkän kaavan mukaan olinki menny suunnittelemaan. Viimehetkillä tuli sit sellanen olo et miks lähtee ittensä väkisin ryydyttämään.. Ja nimenomaan painottaen sanaa väkisin. Ei makeaa mahantäydeltä tai miten sen nyt ottaa. Monet asiat vaikuttaa tähän mut juhlimalla juhlimisesta en enää jaksa innostua niin tulisesti. Harvemmin, paremmin ja enemmän, ennemmin ku et sitä lähtis raahaa itteensä kaikkiin maailman pikkupippaloihin.

Jokatapauksessa oon nyt tyytyväinen siihen et skippasin nyt tän kansallisen menopäivän ja vietin ihan oleilemassa ja fiilistelemässä rauhaisissa sisätiloissa ilman ylimäärästä hämminkiä. Parempi nyt näin

Täs muuten ihana kappale viulistijumalattarelta !

This is the rest I needed

Tuli hyvään rakoon tilaisuus lähtee jonnekkin ihan muualle, eli Sysmään. Ja tätähän oon pikään miettiny ja puhunu että pieni hermoloma ei ois pahotteeks. Oma aikaa ja rauhaa ei vaan voi olla liikaa varsinki kun tää elämäntilanne on ollu about tikkiä vaille  112. No en kauheesti jääny sit arpoo vaikkei ollu oikeen käsitystä mitä ois ohjelmassa tai tiedossa. Empä joutuni pettymään. Sain olla hyvin omissa oloissani- minkä oon huomannu olevan mulle melkeen elintärkeetä...

Joo ja mikäs sen hyödyllisempää: tunteja kestäviä keskusteluja, pitkiä kävelyretkiä susikoirien kans.