Jeah.. LifeTimes- those crazy times. Ei sitä tajuu miten nopeesti aika kuluu ja miten ainutlaatusii jotku jutut on. Kaikki on jatkuvassa muutoksessa joskus ite pysyy just ja just kaiken perässä ja joskus sitä aikaa tuntuu olevan liikaa miettimisille niin et sitä miettii päänsä kipeeks eikä enää muista mistä kaikki lähti. Mulla on ollu pitkään tosi suuri tarvi löytää ns. punasta lankaa tai pysyvyyttä tälle kaaokselle...
Ennen mä tietyllälailla kai nautin siitä miten mikään asia ei kontrollissa tai varmaa. Niitä asioit on ruvennu haluu ja arvostamaan- sillon ku ne eniten puuttu. Oon varmaa halunnu nii paljon etten oo oikeen osannu lyödä mitää asioita lukkoon, ettei joutuis luopuu jostain muusta jutusta. Suomeks oon halunnu haalii kaikkee niin paljon ettei oikee mitää oo jääny käteen.
Oli miten oli sanotaan nyt vaikka vuoden sisään on ollu varmaan ainutlaatusimmat ja rankimmat jutut ja pakostaki jossain vaihessa menettää todellisuuden ja kohtuuden tajun jos missään ei oo sitä perus mittaria. Aina joko ihan helvetisti tai liian vähän. Jossain vaiheessa- varmaan pidemmän aikaa oon ollu tosi turhautunu osaamatta muuttaa mitään. Koska se ei oo helppoa.
Ihan sama miten klisee mut elämää pitäis osata arvostaa ihan itessään. Mä oon huomannu sen miten oon kieltäny itteeni olemasta onnellinen koska multa muka muka puuttuu niinpaljon kaikkea, en oo suostunu näkee sitä kaikkee mitä oon jo saanu. Tärkeimpii juttuja mitä voin tehä itelleni on oikeesti tunnustaa itelleni asioita mitä en haluis ja koittaa muuttaa niitä. Se auttaa.
Ihan sika siidei kuvei !!!!!
VastaaPoista