Ekan kerran kun törmäsin acrojoogaan, joka oli siis jokus parikuukautta sitten lauantai-aamukuudenaikaan, liian pirteenä nukkumaan ja liian väsyneenä joogaamaan, pidin jogavideo maratoonia joka toi tän lajin mun tietoisuuteen. Eka reaktio oli wau, yhdistelmä kropanhallintaa, acrobatiaa, tasapainottelua ja voimallista flowta. Mitä enemmän noita videoita katoin huomasin miten rauhallinen ja hallittu energia joogaajissa vallitsi.
No sit otin vähä selvää ja täässä muutamansadan metrin päässä (mitä en toldellakaan ois uskonu) löyty paikka, kuntokeskus missä tätä juttuu kaks kertaa viikossa. No ei siis tosiaa pari kuukautkoitin lupailla itelleni et seuraavalle tunnille meen vaik oisin kuinka väsyny mut sohva, harvinaisenkova vastus sai pidäteltyy mua aika kauan. Viimeviikolla päätin et NYT vaan lähen ei tuu muuten mitää.
Paikanpäällä huomasin, et on ehottomasti mun juttu ! Riehakas tunnelma oli aluks
jotenki vierasta ja kun ajattelin asiaa jälkeempäin johtu varmaa siitä, et mä kai olin
tulossa jotenki pidättyväiseks ihmiseks tai jotain vastaavaa. Ehottomasti vapautunu
tunnelma ja yllätti positiivisesti.
Sellanen jumppa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti